Miksi vuorovaikutus on johtajan tärkein työkalu epävarmassa ajassa

Organisaatioiden toimintaympäristö on täynnä epävarmuutta. On hybridityötä, jatkuvia uudelleenorganisointeja, kasvavaa kuormitusta ja odotusta ketteryydestä. Tällaisessa ajassa yksikään johtaja ei voi nojata pelkkään asiantuntemukseen. Tarvitaan jotain muuta ja se jokin on vuorovaikutus.

Muutoksen keskellä ihmiset eivät kaipaa täydellisiä vastauksia, vaan näkyväksi tulemista. He haluavat tulla kuulluiksi, ymmärretyiksi ja huomatuiksi ihmisinä – ei vain rooleina, resursseina tai suorituskyvyn osina.

Moni organisaatio ei kaadu siihen, että strategia olisi väärä – vaan siihen, että siitä ei keskustella ajoissa. Tai että keskustelu jää pinnalliseksi: asioista kyllä puhutaan, mutta ilman aitoa kuuntelemista. Tai että ilmapiiri tukahduttaa rohkeuden sanoa ääneen se, mitä oikeasti ajatellaan ja tunnetaan.

Vuorovaikutus ei ole vain sanoja. Se on ilmeitä, sävyjä ja mikroilmeitä. Se on sitä, miten katsot toista, myös silloin, kun olet väsynyt. Miten kuuntelet, kun et itse ole varma. Miten reagoit, kun et tiedä mitä sanoa. Se on myös sitä, mitä jätät sanomatta ja mitä et huomaa kysyä.

Johtajuus ei tarkoita kaikkitietävyyttä. Se tarkoittaa tilan luomista keskustelulle. Hyvä johtaja ei astu huoneeseen vastaukset edellä, vaan kysymykset mukana. Hän ei pyri hallitsemaan jokaista puheenvuoroa, vaan mahdollistaa rehellisiä ääniä.

Hän tunnistaa, milloin on aika pysähtyä. Ja erityisesti muutoksessa hän sanoittaa sen, mitä kaikki jo tuntevat, mutta kukaan ei vielä ole uskaltanut sanoa. Johtajan tehtävä ei ole poistaa epävarmuutta, vaan luoda yhteyttä sen keskelle.

Muutokset herättävät aina tunteita. On pelkoa, epävarmuutta, innostusta, vastarintaa. Näiden tunteiden käsittely ei ole ylimääräistä, vaan olennainen osa muutosjohtamista. Ja tunteiden käsittely tapahtuu aina vuorovaikutuksessa: siinä, miten kuuntelet, mitä huomaat, miten reagoit ja kuinka teet toiselle tilaa olla keskeneräinen.

Usein juuri siinä hetkessä, kun johtaja sanoo: ”En olisi uskonut, että tällaisia haasteita voi tulla vastaan” hän seisoo tärkeimmän oven edessä: oven, jonka takana on inhimillinen yhteys, ja sen kautta uudenlainen luottamus.

  • Milloin viimeksi pysähdyit aidosti kysymään: ”Miltä teistä oikeasti tuntuu?” – ilman kiirettä, ilman agendaa?
  • Kuinka paljon viikkokalenterissasi on tilaa kuuntelemiselle – ei vain palavereille?
  • Kuka on se ihminen, jolle sinä voit sanoa rehellisesti: ”En olisi uskonut, että tällaisia haasteita voi tulla vastaan”?

Haluatko kehittää vuorovaikutusta?