Strategiatyöskentely on yritysten menestyksen kannalta keskeinen prosessi, mutta sen onnistuminen ei perustu vain faktojen analysointiin ja rationaaliseen päätöksentekoon. Sen sijaan menestyvä strategiatyö edellyttää dialogitaitoja – taitoa ajatella yhdessä. Miksi? Koska monimutkaiset liiketoimintaympäristöt ja nopeasti muuttuva maailma vaativat erilaisten näkökulmien, kokemusten ja ideoiden yhdistämistä tavalla, jota kukaan yksilö ei voi yksin saavuttaa.
Strategiatyössä ei siis ole kyse siitä, että johtajat tuovat pöytään valmiita ratkaisuja, vaan siitä, että he osallistuvat yhteiseen ajatteluun, jossa kukaan ei tiedä vielä lopullista vastausta. Tämä korostaa dialogin merkitystä.
Yhdessä ajatteleminen strategiatyön ytimenä
Dialogi ei ole vain keskustelua – se on syvällistä, tutkivaa ja yhdessä luovaa ajattelua. Thinkers50 toimitusjohtaja ja strategiaguru Mikko Leskelä on painottanut, että strategiataidot ovat ennen kaikkea kykyä ajatella yhdessä. Strategiaprosessissa ei pitäisi keskittyä yksittäisten mielipiteiden esittämiseen, vaan dialogissa keskitytään datan yhteiseen analysointiin ja tulkintaan.
Strategiaprosessissa kerättävä data on luonnollisesti kriittistä, mutta se ei yksin riitä. On tärkeää, että tiimi ymmärtää ja käsittelee tätä dataa yhdessä. Kun kaikki osallistujat ovat perehtyneet samaan tietoon ja antavat panoksensa yhteiseen keskusteluun, syntyy aidosti uusia oivalluksia. Tämä on strategisen ajattelun ydin: erilaisten ideoiden ja näkökulmien yhteensovittaminen kohti parempia, kokonaisvaltaisempia päätöksiä.
Dialogin puute vaarantaa strategiatyön laadun
Ilman dialogia strategiatyö muuttuu helposti staattiseksi prosessiksi, jossa vain tietyt äänekkäimmät mielipiteet pääsevät esiin. Tämä johtaa siihen, että päätöksenteossa hyödynnetään vain rajallisesti organisaation kollektiivista älykkyyttä. Tällöin strategiapäätökset voivat jäädä yksipuolisiksi ja olla huonosti mukautuvia markkinoiden muuttuviin olosuhteisiin.
Toisaalta, kun dialogi nostetaan strategiatyön keskiöön, organisaatio pystyy ottamaan paremmin huomioon eri osa-alueiden näkemykset ja yhdistelemään ne uudella tavalla. Tämä auttaa myös tunnistamaan mahdollisia riskejä ja haasteita ennen kuin ne toteutuvat.
Hallituksen rooli dialogissa
Yksi strategiaprosessin kriittisistä osapuolista on yrityksen hallitus, joka Leskelän mukaan usein jää valitettavasti vähäiseen rooliin strategiadialogissa. Hallitus on monesti mukana vain yksittäisissä, pistemäisissä kohtaamisissa, mikä estää heitä osallistumasta täysipainoisesti yhteiseen ajatteluun. Kuitenkin hallitus edustaa tärkeää ääntä ja asiantuntemusta, joka voi rikastuttaa strategista dialogia merkittävästi.
Dialogi murtaa siilot ja yhdistää asiantuntijuudet
Pohjoismaissa on tyypillistä, että eri ammatit ja roolit toimivat siiloissa, joissa asiantuntijat keskittyvät vain omaan osaamisalueeseensa. Leskelä tuo esiin, että tämä professiokeskeisyys voi olla merkittävä este strategiatyölle. Juristin voi olla yhtä tärkeää ymmärtää ihmistieteitä kuin kirjallisuustieteilijän taloudellisia kysymyksiä. Dialogi avaa mahdollisuuden ylittää nämä siilorajat ja edistää syvempää yhteisymmärrystä organisaation eri osa-alueiden välillä.
Kun tiimi koostuu monenlaisista taustoista ja osaamisaloista, dialogi toimii välineenä, joka yhdistää nämä erilaiset asiantuntijuudet. Se luo tilaa rikkaalle keskustelulle, joka tuottaa uusia, monitieteisiä ratkaisuja. Tämä moninaisuus ei synny itsestään, vaan vaatii tietoista dialogitaitojen kehittämistä ja vahvistamista.
Dialogitaitojen kehittäminen osana strategiaprosessia
Koska dialogi on niin keskeinen osa strategiatyötä, sen kehittäminen tulisi olla jatkuva prosessi jokaisessa organisaatiossa. Johtajien tulisi aktiivisesti harjoitella taitoja, jotka mahdollistavat syvällisen ja tehokkaan dialogin. Tämä voi tarkoittaa kuuntelutaitojen kehittämistä, kysymysten esittämistä ja avoimen keskustelukulttuurin edistämistä.
Dialogitaitojen kehittäminen auttaa organisaatioita hyödyntämään paremmin tiimin jäsenten asiantuntemusta ja löytämään luovempia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Tämä on erityisen tärkeää strategiaprosessissa, jossa laadukkaat keskustelut ja pohdinnat voivat tehdä eron keskinkertaisten ja huippuluokan päätösten välillä.
Lopuksi
Strategiatyö on monimutkainen prosessi, joka vaatii laaja-alaista ajattelua ja päätöksentekoa. Ilman dialogitaitoja tämä prosessi voi jäädä pintapuoliseksi ja yksipuoliseksi. Yhdessä ajattelemisen ja dialogin voima on se, että se tuo esiin erilaisia näkökulmia ja oivalluksia, jotka auttavat organisaatiota saavuttamaan parempia ja kestävämpiä ratkaisuja.
Dialogi on avain siihen, että strategiatyössä voidaan ottaa huomioon monimutkaiset ja monitasoiset kysymykset. Se avaa tien syvällisempään yhteiseen ajatteluun ja auttaa organisaatioita navigoimaan yhä monimutkaisemmassa liiketoimintaympäristössä.