Asiakasreferenssi: Tammenlehväkeskus – Rakentavaa vuorovaikutusta esihenkilövalmennuksella

Yhteistyön haasteet - Dialogivalmennuksen lähtökohdat

Tammenlehväkeskus on Tampereella toimiva hoitokoti, jonka palvelut on suunnattu ikäihmisille, sotaveteraaneille sekä muille kuntoutuksen ja hoidon tarpeessa oleville. Tammenlehväkeskus työllistää yli 200 ammattilaista moniammatillisessa organisaatiossaan.

Toiminnan kehittämiseksi Tammenlehväkeskus toteutti vuonna 2024 kilpailukykykartoituksen, johon oli koottu näkökulmia sekä asiakkailta että henkilöstöltä, mm. kilpailuetu työnantajana arvioitiin henkilöstön toimesta erittäin korkealle tasolle. Kehitettävänä asiana tuloksissa korostui, että ongelmatilanteissa etsittiin helposti syyllisiä, keskustelu ei aina ollut rakentavaa, ja pelko toisten reaktioista esti avoimen vuorovaikutuksen. “Tämähän on selvä asia” –lause oli tullut tavaksi kuitata tilanteet, jotka vaatisivat pysähtymistä ja yhteistä ymmärrystä.

Kun muuttuva toimintaympäristö tuo mukanaan uusia haasteita ja epävarmuutta, nousi esihenkilöiden ja johdon keskuudessa esiin tuttuja kipupisteitä: viestintä takkuaa, luottamus horjuu ja palautekulttuuri kaipaa vahvistusta. 

Keväällä 2025 Kasvussa Oy aloitti Tammenlehväkeskuksen kanssa yhteistyön, jonka tavoitteena oli vahvistaa luottamusta, rakentavaa keskustelukulttuuria ja esihenkilöiden johtamisosaamista. Kokonaisuus suunniteltiin kolmiosaiseksi, jotta uudet toimintatavat ehtisivät juurtua ja osallistujat saisivat aikaa reflektoida omaa toimintaansa myös valmennusten välillä. Valmennuksiin osallistui Tammenlehvän johtoryhmä ja esihenkilöt yhdessä.

Kolmen valmennuskerran teemat olivat: 

  • Luottamus ja sisäinen viestintä 
    – miten luottamusta rakennetaan arjen vuorovaikutuksessa ja miten viestintä tukee yhteistä suuntaa. Millaisia haasteita yhteisessä viestinnässä tunnistetaan. 
  • Ihmisten johtaminen ja esihenkilön rooli 
    – miten johtaa ihmisiä dialogisesti ja vahvistaa yhteistyötä tiimissä. Millaisia haasteita esihenkilöt kohtaavat arjessa. 
  • Palautteenanto ja konfliktit 
    – miten antaa ja vastaanottaa palautetta rakentavasti sekä käsitellä ristiriitoja avoimesti ja ratkaisukeskeisesti. Miten esihenkilönä mahdollistaa tiimiläisten välistä palautteenantoa. 

Dialogivalmennuksissa hyödynnettiin Kasvussa Oy:n Dialogitimantti-mallia, joka auttoi tunnistamaan, miten viestintä, kuunteleminen ja yhteinen ajattelu kytkeytyvät toisiinsa.

Dialogitimantti sohvalla
Titta Soimasuo kehittämispäällikkö Tammenlehväkeskus 2025

” Valmentajat ovat helposti lähestyttäviä, rauhallisia, antavat tilaa osallistujille, kuuntelevat aktiivisesti, ovat läsnä. Ovat innostuneita työstään. Oppimista edisti etukäteen tulevat kirjeet ja jälkikäteen pyydettävä palaute.

Jo ensimmäisen valmennuskerran jälkeen moni kertoi olevansa tyytyväinen valmennukseen ja valmentajiin. Mahdollisuus puhua ja keskittyä ainoastaan valmennuksessa käsiteltäviin asioihin, on hyvä asia. Silloin on mahdollista tehdä yhdessä oivalluksia. Kiitos! ”

Jo kevään aikana huomattiin, että keskustelun dynamiikka alkoi muuttua
Valmennusprosessi synnytti selkeää muutosta käytännön arjessa:

  • Kuunteleminen ja läsnäolo kehittyivät
    Esihenkilöt kokivat parantaneensa kykyään kuunnella ja olla aidosti läsnä. Omalle ajattelulle uskalletaan antaa enemmän aikaa ennen reagointia.
  • Ymmärrys toisten näkökulmista vahvistui
    Esihenkilöiden kesken on vahvistunut aito pyrkimys ymmärtää toisten näkökulmia, tarpeita ja erilaisuutta arjen vuorovaikutustilanteissa.
  • Esihenkilöiden keskinäiselle vuorovaikutukselle luotiin rakenteita
    Esihenkilöiden vertaistapaamisia tiivistettiin ja arkeen luotiin enemmän tilaa kohtaamisille ja ajatusten vaihdolle.
  • Rohkeita kokeiluja arjen kehittämiseksi
    Esihenkilöt lähtivät rohkeasti soveltamaan dialogia arjessa mm. hyödyntämällä dialogin periaatteita kehityskeskusteluissa.
  • Yhteisten toimintatapojen tarve tunnistettiin
    Valmennuksen myötä esihenkilöt tunnistivat yhdessä tuen tarpeen yhteisten toimintatapojen rakentamiseen, että dialogin jalkautuminen yhteiseen kulttuuriin saadaan varmistettua.

Dialogille oli hedelmälliset lähtökohdat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken, sillä henkilöissä näkyi vahvasti halu kehittää ja reflektoida omaa toimintaa. Osallistujat tunnistivat omia reaktioitaan, oppivat pysähtymään ennen tulkintaa ja huomasivat, että luottamus ei synny itsestään, sitä pitää rakentaa tietoisesti arjen tilanteissa. 

Satu Laitinen toimitusjohtaja Tammenlehväkeskus

” Dialogisuuden opit on koettu hyödyllisiksi työyhteisön vuorovaikutuksen lisäksi muillakin elämänalueilla. Palautteen perusteella koemme kehittyneemme kuuntelemisessa ja läsnäolossa.  Löytyy aitoa pyrkimystä ymmärtää toisen henkilön näkökulmaa, tarpeita ja erilaisuutta. Osaamme paremmin antaa aikaa oman mielipiteemme muodostumiselle. 

Saimme valmentajilta hyviä ajatuksia ja konkreettisia vinkkejä, miten voimme mahdollistaa ja edistää dialogisuuden toteutumista koko työyhteisön ja tiimien tasolla: Esihenkilöiden keskinäisiä vertaistapaamisia on tiivistetty, arkeen pyritään luomaan aiempaa enemmän mahdollisuuksia kohtaamiseen ja ajatusten vaihtoon. Dialogisuuden timanttia on hyödynnetty kehityskeskusteluissa ja tiimeissä sovitaan vuorovaikutuksen ja palautteen annon periaatteista.

Kiinnostuitko dialogivalmennuksesta?