Dialogi on sana, joka on juurtunut syvälle työelämän sanastoon. Sitä käytetään usein viittaamaan vuorovaikutukseen, keskusteluihin ja tiimityöhön. Valmennuksissamme olemme huomanneet, että dialogin merkitys sanana voi vaihdella suuresti riippuen siitä, keneltä kysytään. Yhdelle dialogi voi tarkoittaa yksinkertaista ajatusten vaihtoa, toiselle se voi merkitä syvällistä kuuntelua ja ymmärtämistä.
Yhdessä valmennuksistamme esille nostettiin, että dialogia sanana oli käytetty esihenkilön toimesta myös silloin kun esihenkilö oli yksipuolisesti kertonut omat näkemyksensä henkilölle ongelmatilanteesta: “Tästähän käytiin dialogia”.
Sanaa siis viljellään erilaisissa tilanteissa, ymmärtämättä aina sen merkitystä. Tässä blogitekstissä tarkastelemme, mitä dialogi meidän näkökulmasta tarkoittaa, miten se näyttäytyy työelämässä ja mitä hyötyjä se voi tuoda mukanaan toimintaan.
Mitä on dialogi?
Me käsitämme dialogin vuoropuheluna, jossa ihmiset kykenevät yhdessä ajatteluun. Dialogissa kykenemme kuuntelemaan ja ymmärtämään kaikki näkemykset, ja luomaan sen pohjalta uudenlaisen yhteyden. Tällaisessa vuoropuhelussa ei pyritä voittamaan keskustelua, vaan luomaan tila, jossa jokainen osapuoli voi ilmaista näkemyksensä avoimesti.
Dialogin tarkoituksena on herättää oivalluksia, joiden pohjalta ihmisten ennakkokäsityksiä sekä jo olemassa olevaa tietoa voidaan järjestää uudelleen. Toimivassa dialogissa voidaan lähestyä teemaa tai asiaa yhdessä eri perspektiiveistä tarkastellen, jolloin voimme ottaa huomioon myös näkökulmat joihin meillä ei välttämättä ole omakohtaista kokemusta.
Dialogitaidot
Dialogin onnistumiseksi siihen osallistuvilla henkilöillä on oltava dialogitaitoja. Dialogitaitoja voi oppia ja harjoitella, sekä niissä voi aina kehittyä. Jokaisella meistä on omat vahvuutensa dialogissa, joihin yleensä luontevammin tukeudumme dialogin aikana.
Oleellisiksi taidoiksi dialogin sujuvuuden kannalta on määritetty William Isaacsin (2001) toimesta neljä eri osa-aluetta; suora puhe, kunnioitus, kuuntelu ja odotus. Oman kokemuksen pohjalta erilaisissa tiimeissä ja tiimioppimisympäristöissä, koin tarpeelliseksi lisätä mukaan kysymisen-taidon. Kysymällä aktiivisesti ja avoimesti voimme avata uusia näkökulmia ja syventää ymmärrystämme toisistamme ja käsiteltävistä aiheista. Toisin sanoen kysyminen voi usein olla avain dialogin syventymiseen.
Nämä dialogitaidot muodostavat yhdessä dialogitimantin, jota voidaan käyttää yhteisenä työkaluna dialogin kehittämiseksi omassa toiminnassa, tiimissä tai organisaatiossa.
Dialogin merkitys työelämässä
Työelämässä dialogi voi näyttäytyä monin eri tavoin. Se voi olla osa tiimipalavereja, kehityskeskusteluja tai strategiatyöpajoja. Kun dialogi toteutuu aidosti, se luo ilmapiirin, jossa jokaisen ääni tulee kuulluksi ja arvostetuksi. Tämä ei ainoastaan paranna työyhteisön hyvinvointia, vaan myös lisää innovaatioita ja parantaa päätöksentekoa.
Aidossa dialogissa työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja ja osa yhteisöä, mikä voi johtaa lisääntyneeseen sitoutumiseen ja motivaation kasvuun. Dialogin ollessa osa organisaation kulttuuria voidaan välttää vastakkainasettelu yrityksen henkilöstön ja johdon välillä, vaikkakin tämä vaatii onnistuakseen koko organisaation sitoutumisen yhteiseen kulttuuriin.
Dialogi myös edistää avointa ja luottamuksellista työilmapiiriä, jossa erilaiset näkemykset ja ideat voivat kohdata rakentavasti. Tämä moninaisuus voi synnyttää luovia ratkaisuja ja uusia toimintatapoja, jotka vievät organisaatiota eteenpäin. Lisäksi dialogin avulla voidaan tunnistaa ja ratkaista potentiaalisia ongelmia varhaisessa vaiheessa, mikä vähentää konfliktien ja väärinkäsitysten riskiä tai niiden paisumista työyhteisössä.
Organisaatiot, jotka arvostavat ja hyödyntävät dialogia, ovat usein joustavampia ja paremmin valmistautuneita muutoksiin. Dialogin kautta voidaan kehittää yhteistä visiota ja strategiaa, joka heijastaa koko työyhteisön arvoja ja tavoitteita. Tämä yhteinen suunta lisää organisaation yhteenkuuluvuutta ja auttaa navigoimaan haasteissa tehokkaammin.
Yhteenveto
Dialogin merkitys työelämässä on kasvussa, ja tulee korostumaan entistä enemmän tulevaisuudessa. Näemme dialogin vuorovaikutuksen muotona, joka perustuu kuuntelemiseen, kunnioittamiseen, odottamiseen, vilpittömään puheeseen ja kysymiseen.
Dialogi ei ainoastaan vahvista tiimien yhteistyötä ja paranna tehokkuutta, vaan se toimii myös tapana tuoda ihmiset yhteen, lisätä keskinäistä ymmärrystä ja laajentaa näkökulmia. Tämä lähestymistapa luo vahvan pohjan innovaatiolle ja luottamukselle, jonka avulla yrityskulttuurista rakentuu ajansaatossa kestävämpi ja kyvykkäämpi.
Lähteet
Isaacs, William. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. https://www.dialogos.com/about/our-team/william-isaacs/